Defaitismi (ransk. défaitisme, saks. Defätismus, suom. tappiomieliala, antautumishenki) on termi, joka tarkoittaa tappion hyväksymistä ilman taistelua tai tahtoa taistelemiseen. Sanalla on yleensä kielteinen sivumerkitys, ja usein psykologiassa se liitetään pessimismiin.[1][2] Poliittisessa käytössä termillä on usein propagandistinen merkitys ja sillä viitataan maanpetoksellisuuteen sellaisessakin tilanteessa, jossa taistelun jatkaminen on todellisuudessa toivotonta. Sana on tyypillinen sota-ajan termi, vaikka sitä käytetään joskus politiikassa, liike-elämässä,[3] urheilussa, psykologiassa ja filosofiassa.[4]
<ref>
-elementti; viitettä BubWal
ei löytynyt